7,5kk

Primastiina on ehtiny kaiken laista lähiviikkoina. Treffannu hiiveästi kavereita, ollu hoidossa, tutustunu furminaattoriin jonkinsortin alkavan karvanlähdön takia, tutustunut viiriäisenpoikasiin (mitkä on mudinpoikasen jälkeen söpöintä maailmassa), leikittänyt lapsia, aksaillut ponnuhyppyä+ uuputkea,  harjotellut odottamista, rei'ittänyt pari takin ja paidanhelmaa, käynyt konsertissa, matkustanut metrossa jne... Metromatkassa jännitti eniten rullaportaat, metrossa sisällä ensimmäiset sivusuuntaiset nytkähdykset sai ötökän katsomaan mua huolestuneesti, mutta metron äänet tai itse matka meni roipelin sydämiä syödessä eikä se huomannut juurikaan ihmetellä menoa. Jäätiin Kamppiin juttelemaan Tuiskun kanssa pariksikymmeneksi minuutiksi ja sinä aikana Prima katseli ohikulkevia ihmisiä ja pikkutirppaa, joka lenteli edes takas. Sillä on hauska tapa bongata suurestakin ihmismassasta joitakin tiettyjä ihmisiä, joita haluaisi mennä katsomaan, vaikka 95% saa kulkea ohi ihan miten lystää. Hassu :)
Käytiin illalla myös katsomassa pienenpienenpienenpieniä päivän ikäsiä viiriäisiä, jotka oli Peen nenän kokosia <3 Sen jälkeen kasteltiin koirat bernhardilaisenkuolassa Pablon 1v-päivän kunniaks :D

Mulle saa vinkata bloginkäyttökursseista, vaikka käänsin noi kuvat koneella oikein päin niin voilá, kyljellään vaan ovat o.O

Rymy vei Priman keskiaikakonserttiin <3

Notkokaulakullannuppu 7 (,5) kk

Miten Peen kuvista aina 1/3 on tällasia :D ?

Pönöttäjä :)

(P)rimpula +7kk

Miss Priman elämän kaikista vaikeimman tehtävän harjoittelu on todenteolla alkanut ja kestoa tällä on jo noin 1,5 sekuntia (todennäköisesti tämä ennätys jää voimaan noin neljäksi seuraavaksi vuodeksi...). Tehtävähän on siis tuo odottaminen... Mä oon niin alkanu ymmärtää sanontojen "kusiaisia persiissä", "tuli hännän alla", "pää kolmantena jalkana", "kiireestä kantapäähän" jne. syvemmän merkityksen :D
..siitä huolimatta Prima on pari viimestä päivää ollut ihan hirveän tehokas lampaankerintäapulainen <3 Ja Rosita on syöny niin paljon villaa, että jos tosta ei tuu suolitukosta, ni sit ei mistään! Ja Ronda on hajustanu ittensä ja menee nyt siis ihan lampaasta :D
Ja jossei Primalla oo tähän asti ollu vähän vaikeuksia leikittää pikkukoijia ilman, että ne jää jalkoihin, niin parin päivän bernhanrdilaismiehen kanssa riekkuminen ei varmana oo auttanu asiaa (..tai no se leikki on pääosin Pablon yrityksiä leikkiä ja Priman p*rkeleellistä säksätystä ja poskilihoissa roikkumista, mutta kuitenki ;) )
Priitula on edelleen mun mitalla vähän alle 41cm ja 8,6kg

 

Primadesign-tuoteperheen uutukainen ;)

Alimmainen tyyppi sensuroitu, päälimmäiset söpöilee onneks senkin edestä <3

Osteopaattipäivä

Rositalla on tosiaan lihakset alkanu häviämään viime syksystä alkaen, erityisesti selkä on ihan luinen. Spondyloosiepäily heitettiin ilmoille, se selittäis rangan jäykkyyttä ja jäykkyys selittäis sen, että ympäröivät lihakset ei pysy. Oli vähän ilmeisesti liukkaalla sipsuttelusta johtuvia jumeja myös. Rositahan kääntyis ekan pissan jälkeen kotiin lenkiltä jos on liukasta, jännittää sitä siis ihan toden teolla.. Rosita rakastaa käsittelyä varmaan eniten tässä maailmassa, eikä suostunu nukkumaan Rondan  hoitoaikaa kun tuijotti vieressä, että joko on taas sen vuoro <3
Ronda tais saada puhtaimmat paperit ikinä, lantiossa vähän jotain, mutta kaikki synnytyksen jälkeiset jumit ja vinoudet ovat poistuneet (mutta ollaan me kyllä jumpattuki!). Kotiläksynä takapäänkäyttöharjotuksia, kosketusalustaa takajaloille, peruuttamista, "esteen" yli peruuttamista.
Viimoseks katottiin minihiiren kasvuvaihetta. Saman minihiiren joka oli koko vajaan kaks tuntia rimpuillu ja yrittäny saada muita leikkimään ja riekkumaan, haukkunu ulkona juttelevia ihmisiä yrittäny pussata kaikkia ja kaikkea ja höösännyt muutenkin. Vähän turhautti knääpiöö sellanen turhanpäivänen istuskelu ja olin oikein ylpeä pennusta :D ! Lapsen takapää näytti hyvältä, lantio on suora ja leveä kuten äidilläänkin (tästä Pee kyllä vähän loukkaantui), tassut on hyvän tiiviit, nih, ne ei oo mikroskooppisen kokoset vaan TIIVIIT :P Etupäähän toivomme olkaluuhun vielä vähän pituutta, ettei olisi niin suora edestä ja alaleukaa ja otsaa vähän lisää. Ja syviä lihaksia vähitellen myös ja tätä edesauttamaan määrättiin tasapainoiluja sillä ilmatyynyalustalaudalla mikä lie, istumista sekä etupään käyttöä siinä siis.
Pyydän anteeksi kaikilta koiran fysiologiasta jotain ymmärtäviltä joiden silmät vuotaa tässäkohtaa verta käytettyjen termien takia :D